Köysisidonnan riskit sidottavan näkökulmasta (riskit 101)

Köysillä sitominen sisältää aina riskejä. Jos tahdot tulla sidotuksi, sinun on tärkeää tietää riskeistä myös itse, eikä jättää niitä pelkästään sitojan vastuulle. Tämä artikkeli keskittyy köysisidonnan riskeihin köysissä olevan olevan näkökulmasta.
Miten vähentää riskejä köysissä
Voit tehdä monenlaisia asioita riskien vähentämiseksi – tämä artikkeli antaa siihen paljon ideoita.
Huomioi kuitenkin, että riskejä voi yrittää parhaansa mukaan vähentää, mutta niitä ei voi ikinä täysin poistaa.
Opi mahdollisimman paljon köysistä, niin sitomisesta kuin bottomoinnista. Näin tunnistat sitojat, jotka tietävät sidonnasta tarpeeksi.
Opettele, millaisia riskejä köysillä sitomiseen liittyy, ja tee suunnitelma, miten riskeihin vastataan ja reagoidaan.
Tiedosta, että köysileikeihin liittyy todellisia riskejä. Todennäköisyys sille, että saat (tai aiheutat jonkinlaisen) vamman/onnettomuuden/henkisen rajanylityksen joskus, on suuri.
Muodosta itsellesi riskiprofiili eli päätä, millaisia riskejä olet valmis ottamaan köysissä ollessasi tai millaisiin sidontoihin suostut.
Ei ole aina helppoa tietää, miten pitää huolta turvallisuudesta, joten keskustele muiden (etenkin sidottavien) kanssa riskiprofiilistasi ja kysele heidän riskiprofiileistaan.
Käytä omaa profiiliasi, kun neuvottelet sitojien kanssa.
Muista, että riskiprofiilisi saa myös muuttua tilanteiden mukaan, esimerkiksi jos sidot eri taitotasoisten sitojien kanssa.
Mieti omaa köysi-intentiotasi eli syitä, miksi haluat tulla sidotuksi.
Tutustu erilaisiin tyyleihin netissä tai tapahtumissa katselemalla. Mieti millaiset köydet sinua kiinnostavat ja mistä pidät/et pidä.
Pohdi, mikä on oman köysimatkasi tarkoitus. Haluatko esimerkiksi hellää läsnäoloa vai rajumpaa? Valitse sitoja, joka tekee sellaista köyttä, joka ei ole liian kaukana sinun köysi-intentiostasi.
Yritä välttää sub-frenzy eli halu kokeilla kaikkea kerralla. Kokeile uusia juttuja varovasti, askel kerrallaan.
Älä luota ihmisiin, jotka eivät malta pysähtyä kanssasi ja jättä sinulle tilaisuutta kieltäytyä.
Kun oma intentiosi on kirkas, pystyt kommunikoimaan sidontakumppanillesi selkeästi mitä haluat.
Valitse kumppanisi huolellisesti.
Mitä helpompaa on kommunikoida ilman köysiä, sitä helpompaa se on köysissä paineen alla. Muista, että kommunikaatio-ongelmat, joita sitojan kanssa on ilman köysiä, pahenevat yleensä köysissä.
Mitä vahvempi luottamus, sitä todennäköisemmin huomaat ongelmat ennen niiden ilmenemistä ja/tai käsittelet ongelmia onnistuneesti, kun ne ilmenevät.
Hanki tietoa luotettavilta ihmisiltä (esim. ystäviltä tai tutuilta) sitojista, keiden kanssa aiot leikkiä.
Voit esimerkiksi kysyä ystäviltä tai tutuilta myös palautetta jonkun sitomisesta, jotta voit paremmin arvioida hänen taitonsa ja riskiprofiilin.
Muista, että monet sitojat yliarvioivat tietonsa, kokemuksensa ja taitotasonsa. Sidontataidot eivät parane ajan saatossa tai oppimalla uusia teknisiä temppuja, vaan keskittymällä jo opittujen perustaitojen parantamiseen.
Opi kuuntelemaan oman kehosi ja mielesi tilaa. Näin valmistaudut köysisessioon hetkessä oikean ihmisen seurassa. Muista, että omat rajat on helppo ylittää, jos et pysty kuuntelemaan omaa kehoasi kunnolla, ja tietämään, mikä on sen päivän henkinen ja fyysinen kapasiteettisi.
Opi kommunikoimaan mahdollisimman selkeästi esim. kehosi ja mielesi sen hetkistä tilaa sekä omaa valittua riskiprofiiliasi.
Muista, että rajat ylittyvät (tai vahinkoja sattuu) kaikkein useimmin vahingossa, myös silloin kuin ihmiset tarkoittavat hyvää.
Ota vastuu omasta turvallisuudestasi. Kaikki kantavat omat riskinsä itse, mutta bottomit kantavat myös osan sitojan tekemistä virheistä omalla kehollaan. Bottomin on elettävä (henkisten tai fyysisten) vammojen kanssa, riippumatta kenen “vika” tapahtunut on.
Luota omaan ääneesi. Älä jousta omasta riskiprofiilistasi, rajoistasi tai toiveistasi.
Yleisiä sidontaan liittyviä riskejä
-
Kaatuminen tai putoaminen sidottuna esimerkiksi sängyltä voi aiheuttaa vakavia vammoja, kuten aivotärähdyksen tai jopa kuoleman. Kaatuminen voi tapahtua esimerkiksi ihmisen seistessä kädet tai jalat sidottuna, jos et sidottuna pysty ottamaan tukea kaatuessasi.
Älä anna sitoa sekä käsiä että jalkoja yhteen, jos seisot ilman tukea mikä pitää sinut pystyssä takuuvarmasti (kuten oikein kiinnitetty ylälinja).
Varo liikkumasta kädet sidottuna. Jos esimerkiksi kompastut, sinulla ei ole mitään millä ottaa vastaan.
Vältä näin: Ehdota sitojalle, että aloitatte lattialta, tai asennosta, josta et voi pudota.
-
Köysillä sitomisessa on aina hermovaurion riski. Lue lisää hermoturvallisuudesta ja miten erottaa verenkierrollinen puutuminen tästä artikkelista.
Tietyt kehon osat ovat alttiimpia hermovaurioille kuin toiset. Yleisiä paikkoja hermovaurioille ovat yläkeho ja kädet: ranteet, käsivarsi ja taipeet. Muista, että hermojen paikat ovat yksilöllisiä.
Hermovauriot voivat olla pahimmassa tapauksessa pysyviä tai vaatia parantuakseen vuosia.
Se, miten pitkään olet sidonnassa, ja oletko samoissa sidonnoissa usein, eli samalle aluelle kohdistuva paine lisää hermovaurioiden riskiä. Mitä pidempää hermo on puristuksissa, sitä suurempi mahdollisuus vakaviin hermovaurioihin.
Muista, että hermovauriot kertaantuvat myös helposti uudelleen. Ole varovainen kun sidot uudestaan, sillä aiempi hermovaurio toistuu herkemmin uudelleen samaan paikkaan.
Myös rimpuilu sidottuna voi aiheuttaa hermovaurioita tai esimerkiksi köyden kiristymisen paikasta, jota ei ole suunniteltu kiristyväksi.
Näin vältät: Opettele tunnistamaan, missä omat hermosi menevät ja miten omat hermosi oireilevat sidonnan aikana ja tarkistamaan käsien tuntoaistia. Muista kuitenkin, että hermovauriot saattavat tulla myös ilman ennakkovaroitusta.
-
Kaikessa sitomisessa on riskinä pyörtyminen, jos sidonta rajoittaa rintakehän liikerataa tai tukaloittaa hengittämistä vaikeassa asennossa. Pyörtyminen voi tapahtua myös muissa tapauksissa, jos olet altis pyörtymiselle.
Sitojan kannattaa ottaa jo etukäteen huomioon, millaiseen asentoon sidottu ihminen mahdollisesti pyörtyy. Ilman tukea pystyasentoon sidottu ihminen voi menettää tasapainonsa, kaatua ja loukata itsensä.
Pyörtyminen köysissä voi johtua montesta syystä. Esimerkiksi riittämätön hapensaanti, ylösalaisin tai liian haastavassa asennossa liian pitkään oleminen, riittämätön nesteytys, hermoihin kohdistuva paine, liian nopeat asennon muutokset ilmassa sekä liiallinen kipu voivat johtaa pyörtymiseen. Myös matala verensokeri tai matala verenpaine tai köysien avaaminen liian nopeasti voi johtaa pyörtymiseen – puristuneet raajat on parempi purkaa pikkuhiljaa.
Joillekin käsien kiinnittäminen pään yläpuolelle voi aiheuttaa huimausta ja pyörtymisen.
Intensiteetin lisääminen sidottuna tai roikotettuna esimerkiksi piiskaamalla on monelle kuormittavaa ja saattaa lisätä huimausta.
Vältä näin: Opi tunnistamaan kehosi varoitussignaalit sille, että alat pyörtyä. Yleisiä ovat esimerkiksi kylmä hiki, pahoinvointi, nieleskely ja näkökentän häiriöt.
-
Köysi voi aiheuttaa palovammoja, jos sitä liikutetaan ihoa vasten liian nopeasti. Erityisesti synteettiset köydet, kuten posh, tekevät tätä helpommin kuin luonnonmateriaalit (juutti, hamppu). Tämän takia muovilla päällystetyt köydet (esim. kiipeily, purjehdus) eivät sovi sidontaharrastukseen.
Sidottuna oleminen voi aiheuttaa vammoja niveliin ja tai jopa niiden sijoiltaan menon.
Näin vältät: Varoita sitojaa, jos hän käsittelee köyttä liian kovakouraisesti ihoasi vasten tai vääntää raajojasi asentoihin, joissa niiden ei tunnu hyvältä olla.
-
Valtaosa köysiin liittyvistä riskeistä on henkisiä. Rajat voivat ylittyä, seuraavana päivänä saattaa tulla ikäviä tunteita (sub drop).
Vältä näin: Neuvottele kunnolla toiveistasi sessiolle, kommunikoi riskiprofiilistasi ja älä neuvottele uusista asioista kesken session, kun kehosi hyrisee dopamiineja ja et välttämättä ajattele järjellä.
Muista, että rajat ylittyvät useimmiten vahingossa, vaikka molemmat tarkoittaisivat hyvää. Jos neuvottelette huonosti, riski suostumusvirheisiin tai vakavampiin suostumusrikkeisiin kasvaa.
Vältä näin: Luota omaan arviointikykyysi sitojasta ilman köysiä. Jos toinen herättää sinussa epämukavia tunteita ilman köysiä, älä sido hänen kanssaan!
Köydet aiheuttavat myös joskus droppeja eli matalaa mielialaa seuraavana päivänä. Sovi sitojasi kanssa jälkihoidosta jo neuvottelun aikana.
Vältä näin: Tee jälkihoitoa kunnolla ja keskustellen. Voit myös sopia etukäteen mitä teette, jos sidonta aiheuttaa sinulle epämukavia tunteita jälkikäteen.
-
Huoltamattomat, huonolaatuiset tai liian kuluneet köydet voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja esimerkiksi katketa.
Tarkista tila, jossa sidotte. Onko siellä jotain, mikä saattaa pudota päällenne tai ovia, jotka voivat aueta vahingossa?
Huonolaatuiset tai väärinkäytetyt varusteet (karabiinit, roikotusrenkaat…) voivat vääntyä, rikkoutua tai kulua ja aiheuttaa ongelmia tai vaaratilanteita.
Vältä näin: Kysy sitojaltasi miten hän huoltaa köysiä, ja kuinka usein hän tarkastaa niiden kunnon. Voit myös kysyä lupaa tarkistaa sitojan köydet itse!
-
Kaula-alueen sitominen on aina erittäin riskialtista.
Aina kun köysi aiheuttaa painetta kaulalle, on olemassa pahimmillaan kuolemaan johtavan aivovaurion riski.
Kurkunpää voi myös vaurioitua liian tiukan kaulaköyden takia.
Köysissä on myös asentoperäisen liittyvän kuristumisen riski, missä verta virtaa aivoihin vähemmän, jos alat esimerkiksi hyperventiloida, kun sidonta tai asento rajoittaa keuhkojen liikerataa.
Näin vältät: Vältä kaulakösyiä tai opiskele kuristamisen riskeistä osaavalta opettajalta. Päätä oma riskiprofiilisi ja kommunikoi se sitojalle. Jos sidotte kaulan läheisyydessä, varmista että sitojalla on turvasakset lähellä tai hän käyttää nopeasti avattavia tekniikoita, joilla kaulasi vapautuu sekunneissa.
-
Köysillä ilmaan roikkumaan mennessä eli köysisuspensioissa on läsnä kaikki edellä mainitut riskit, ja liuta uusia.
Muista, että vaikka osa kehon painosta olisi maassa, semisuspensioiden riskit ovat samat kuin kokoroikotuksissa. Osittaisessa suspensiossa sidottava voi vaihtaa asentoa esimerkiksi nostamalla osan kehosta ilmaan tai kaatua, jolloin sidonnasta tulee suunnittelematta kokoroikotus.
Putoaminen roikotuksesta voi aiheuttaa vakavia vammoja, etenkin, jos tipahtaa pää edellä lattiaan.
Tipahtaminen voi aiheuttaa aivotärähdyksen, luumurtuman, venähdyksen tai jopa kuoleman.
Asennosta riippuen mahdollisia ovat myös halvaantuminen sekä selkärangan vauriot.
Köyden katkeaminen ja roikotuspisteen hajoaminen on aina mahdollista! Välineiden kunto on tärkeää tarkistaa riittävän usein.
Sitojan voimat voivat myös jostain syystä loppua tai käden kitka pettää. Tästä voi seurata sidottavan putoaminen tai kaatuminen.
Krampit ja venähdykset ovat aina mahdollisia, kun kehoon kohdistuu painovoiman ja köysien painetta.
Nivelten mahdolliset pikkuhiljaa rasituksessa kertyvät vauriot ja sijoiltaan meno ovat mahdollisia riskejä.
Selkärangan sekä muun tuki-lihaksiston mahdolliset vauriot missä tahansa ääriasennossa.
Kaulaköysien riskit kasvavat suspensiossa moninkertaisesti. Myös olan yli menevät “henkselit” saattavat muuttua kaulaköysiksi vahingossa, jos niihin kohdistuu painetta suspensiossa.
Kiertyneet asennot (torsio) tai turhan kireä palleaköysi voi haitata hengitystä ja aiheuttaa hapenpuutetta tai pyörtymistä.
Bottomin kiemurtelu / brättäily / asennon muuttaminen ilmoittamatta voi aiheuttaa ilmassa vaaratilanteita kun köydet muuttavat paikkaa.
Bottomin ei ikinä pitäisi muuttaa asentoaan kysymättä ensin sitojalta.
Vältä näin: Älä koskaan aloita roikotusten harjoittelua ilman kokeneempien sitojien valvontaa. Lisää ilmaan menevän painon määrää kevyesti ja pyri aina pääsemään alas alle 15 sekunnissa.
-
Sen lisäksi, että kaikki edellä mainitut suspensioihin liittyvät riskit pätevät itsensä roikottamiseen, itsensä roikottamiseen liittyy lisää uusia riskejä.
Älä ikinä roikota itseäsi yksin, ainoastaan niin, että sinulla on spotteri tai olet esimerkiksi peer-ropessa. (Spotteri on ihminen, joka osaa auttaa sinua jos omat voimat loppuu / tarvitset apua / on vaaratilanne).
Itsesuspensiossa sitoja joutuu vaihtelemaan sitojan ja sidottavan roolien välillä, ja tehdä päätöksiä mahdollisen subspacen alaisena.
Yksi suurimmista riskeistä self-suspensiossa on jaksamisen/energian loppuminen. Tämä voi johtaa kehon lihasten heikkenemiseen tai käden puristusvoiman vähenemiseen.
On tärkeä tulla alas sidonnasta ennen kuin on liian väsynyt. Alastuloon on varattava tarpeeksi niin henkistä- kuin fyysistä jaksamista. Varsinkin kun suspensiosta alastulossa yleensä tilanne tuntuu pahemmalta hetken, kun linjoja joutuu ottamaan pois.
Ole tietoinen, että itsesi sitominen ilmassa aiheuttaa liikettä ja varmista, että roikotuspisteesi on suunniteltu tähän. Mieti millaisia karabiineja käytät (esim. lukittu vs. lukitsematon) ja tarkista, että roikotuspisteesi kestää myös dynaamista painoa, mihin sisältyy liike-energia.
Harnessien sitominen niin, että ei itse näe selän taakse, tuo riskejä. Voit vahingossa esimerkiksi olla tehnyt jonkun kitkan väärin selän taakse, sitä näkemättä ja harness muuttaa paikkaa ilmassa.
Sido aina mahdollisimman alhaalla kun kokeilet uutta / harjoittelet.
Omaa aina exit-strategia: “mitä jos voimat loppuukin ja en pääse ylös?”. Älä luo exit-strategiaasi vatsalihasten ympärille vaan pidä tämän varalta esim köysi, jonka avulla voit kiivetä ylös.
Huolehdi, että sinulla on aina yksin main-line (eli yksi ylös lukittu rated upline) ja huolehdi, että et ikinä irrota sitä ennen kuin olet luonut uuden main-linen.
Huomioi mihin kroppasi muuttuu kun irrotat uplineja, esimerkiksi voiko pääsi osua maahan?
Lisää linkkejä ja resursseja:
“Köysisidonta, hermot ja verenkierto” , “Kysymyksiä neuvotteluun” by Helsinki Shibari
”Basics for rope bottoms”” and “How to reduce risks” by Rope Study
Anatomie Studio London:
Julie Fennell / Anatomy for rope bondage (video)
Topologist / Crash Restraint: General advice for rope
Kirja: A little book about getting tied up by Evie Vane
Kirja: Better bondage for every body by Evie Vane
Kirja: Haluatko? Pieni kirja suostumuksesta by Elina Nikulainen
Varoittavia tarinoita: Rope Incident Reports / Fetlife